tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kukoistava keidas

     Kirjavinkki
                                        * yhteistyöpostaus Gummerus Kustannus Oy ja Adlibris-verkkokirjakauppa


Tiistain päiväkahviseurana oli juuri ilmestynyt kirja Kukoistava keidas - pihan ja puutarhan uusi loisto. Sain sen kustantajalta arvosteltavaksi. Ensilukemalta 144 sivuinen kirja näyttää monipuoliselta ja käytännönläheiseltä. Sisältö on jaoteltu neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa - Näin teet haasteellisesta tontista kauniin, on ideoita mm. rinne-, tasamaan- ja mökkitontille. 


Toinen osio - Näin hyödynnät hankalat olosuhteet, on itselle mielenkiintoisin. Olen jo pitkään haaveillut istutuksista pihatien molemmille puolille. Paikka on haastava, siihen sopii hyvin tuuli ja aurinko.  Pohjamaa on nurmikon alla pelkkää kiveä ja savea. Lisäksi talvella tien reunoille kasataan lumet. En ole keksinyt, mitkä kasvit siinä voisi menestyä. Kirjasta löytyi kasvivinkkejä niin tuuliseen, paahteiseen kuin savimaahan ja lumikinosten allakin pärjääville. Tästähän saan vain valita sopivan väriset ja korkuiset perennat ja pensaat, helpotti huomattavasti suunnitelmia.


Kolmannessa osiossa - Näin istutat uutta, on ideoita kukkapenkkien tekemiseen, esim. kukkapenkki turveharkkoreunuksella. Sillä systeemillä olen tehnyt pensasmustikkapenkit ja se on osoittaunut hyväksi ideaksi. Turveharkkojen keskelle oli helppo laittaa rodomullat sekä mesimarjoille, lakalle ja karpalolle omat multaseoksensa. Pystyisinköhän käyttämään tienvierikukkapenkeissä turveharkkoja, hmm..haluaisin kuitenkin tuossa kohtaa turveharkot jotenkin piiloon, täytyypä miettiä...


 Kolmannessa osiossa on myös mielenkiintoinen luku - Kasvata marjapensas säleikössä. Sitä olen kokeillut valkoherukalle mustikkamaan aidassa, jonka kasvu on kylläkin päässyt riistäytymään verkosta. Täytyykin leikata se nyt kirjassa olevilla ohjeilla kuosiinsa. Säleikkökasvatus houkuttaa muutenkin, sillä tavoin saisi mahtumaan pieneen tilaan vaikka mitä erikoisuuksia. Vapaa kasvutila, kun alkaa olla vähän kortilla tällä tontilla.


Neljäs osio, 28 sivua - Kierrätystä, nikkarointia ja tuunausta. Näillä ohjeilla jopa minäkin osaisin nikkaroida yrttilaatikon ikkunanpokakannella, näppärän taimipöydän tai risuamppelin.

Kukoistava keidas puutarhakirja on koottu Viherpiha-lehden artikkeleista. Tässä postauksessa olevat kuvat olen ottanut tämän kirjan sivuista.


Jos inspiraatio iski ja haluaisit tutustua kirjaan tarkemmin, pääset tilaamaan alla olevasta Adlibris-verkkokirjakaupan linkistä oman kappaleesi;





perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kevätmessut lähestyvät, Lippuarvonta !

* yhteistyössä Biolan



Hei ! Oletko menossa Kevätmessuille Helsinkiin huhtikuussa ? Nyt on hyvä mahdollisuus voittaa liput itsellesi ja ystävällesi. Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentin tähän postaukseen. Myös blogini facebook- ja Instagram-sivuille jätetyt kommentit ovat mukana arvonnassa.

Osallistumisaikaa on viikko, joka alkaa nyt ja päättyy 17.3.2017 klo 23.00. Ilmoitan voittajan seuraavana päivänä. Liput 2 kpl lahjoittaa Biolan.

Samalla lipulla pääsee viisille messuille;
Oma Koti, Oma Mökki, Kevätpuutarha, Sisusta, Lähiruoka ja Luomu

Linkistä pääset tutustumaan Kevätmessujen sivuille;
Kevätmessut 6.-9.4.2017, Messukeskus Helsinki

Nyt vain osallistumaan, ONNEA ARVONTAAN !


      🍀🌿🍀🌿🍀🐥🐤🍀🌿🍀🌿🍀🐥🐤🍀🌿🍀🌿🍀🐥🐤🍀🌿🍀🌿🍀



Aurinkoista lauantai aamua ! ARVONTA ON NYT SUORITETTU

Messulippujen arvontaan osallistui 39 henkilöä. Täällä blogissa 18, Facebookissa 2 ja Instagramin puolella 19. Laitoin osallistujille numerot 1-39, onnetar suosi numeroa..... 34 ja se on

                               Puutarhailua - Soila O N N E A  !
Ilmoitatko yhteystietosi, niin saadaan liput matkaan heti alkuviikosta ?



      🌷🌸🌷🌷🌷🌸🌸🌸🌷🌸🌷🌷🌷🌸🌸🌸🌷🌸🌷🌷🌷🌸🌸🌸🌷🌸🌷





tiistai 7. maaliskuuta 2017

Kevät alkoi !


Täällä on hiihtolomat hiihdetty, nyt alkaa kevät 🌿🌿🌿🌿🌿🌿! 
Ensimmäinen kevään merkki on tietysti herneenversojen kasvattaminen. Laitoin tänään ikkunalle altakasteluruukkuihin taimimullat ja herneet. ILO-sarjan amppeli riippuu keittiön ikkunalla. Muutaman päivän päästä sieltä saa napsaistua tuoreita versoja leivälle. 


Mietin pitäisikö laittaa toiset kaksi ruukkua tuohon telineeseen. Siihen saa laitettua enintään kuusi ruukkua päällekkäin. Kahdelle lisäruukulle olisi käyttöä, saisi herneenversojen lisäksi pari yrttiä samaan telineeseen. Amppeli on kätevä, kun ruukut eivät vie pöytätilaa. 


Vaijerit on säädetty nyt pisimpään asentoon. Pelkäsin mahtaako kiristysruuvit pitää vaijerit kiinni vai mätkähtävätkö ruukut pöydälle, mutta jämäkästi ovat vaijerit pysyneet paikoillaan. Ikkunoissa ei ole tietysti nyt tarranauhaverhoja, mitkä noihin kiskoihin kuuluisivat nipsuverhojen päälle. Kokeilin vihreitä paneeliverhoja poikkipäin ja siinähän ne ovat roikkuneet jo muutaman viikon. Onhan tässä kevättä jäljellä sisustushommillekin.


Aloitin kasvatukset edellisvuosilta jääneillä siemenillä. Enhän minä malta mitään poiskaan heittää. Katsotaan nyt itävätkö nuo ja laitan sitten myöhemmin lisää. Siemenet on lähettänyt jo aikaisemmin Schetelig.

Blogiyhteistyössä mukana myös Biolan;
Ilo-kasvatussarja / amppeli ja altakasteluruukut
Musta multa huonekasveille


Mangon jättisiemen jäi kuivumaan turhan pitkäksi aikaa, mutta kokeilen lähteekö vielä itämään.  Laitan toisen tuoreemman yksilön multaan, kunhan muistan ostaa uuden hedelmän. Etsin kasvualusta vinkkejä mangolle, joku suositteli huonekasveille tarkoitettua mustaa multaa. Toisessa suositeltiin hiekkaa. Oletko sinä kokeillut mangon kasvatusta, miten on onnistunut ?


Laitoin siemenen ruukkuun lamalleen, niinhän se taitaa luonnossakin maahan tipahtaa. Ja multaa päälle pari senttiä.  Kasvualustaksi musta multaa huonekasveille. Vein ruukun saunaan, siellä on meillä trooppisin ilmasto, laattialämpö lämmittää. Saas nähdä lähteekö kasvamaan.


Siiri kävi jo tutkimassa, onko kasvihuone lämmennyt. Vielä pitää odottaa.


Suurimmaksi osaksi hiihtolomalla oli ihanan talviset kelit, aurinko paisteli täydeltä terältä. Mitä nyt parina päivänä satoi vettä, onneksi loppuviikosta taas pakastui. Luntakin tuli sopivasti, joten pääsin tuulettelemaan hiihtopipoa.





Toivotaan lisää aurinkoisia kevättalven päiviä :)


maanantai 6. helmikuuta 2017

Pitkiä pellavia !


Tunnelmallinen tammikuu on takana, oli pakkaspäiviä ja kauniita auringonnousuja, mutta lunta ei nimeksikään. Hiihdotkin taitavat jäädä hiihtämättä näillä leveysasteilla. Tuskin lunta enää niin paljoa tulee. Samoin, jos laskiaisen pulkkamäkeen mielii, pitää pulkan alle asentaa renkaat. Muuten laskusta tulee todella lyhyt ja ensi syksyn pitkät pellavat jäävät vain haaveeksi. Muistatko vanhan laskiaisperinteen "Pitkiä pellavia"- huudahduksen ? Siitä tulikin mieleeni, että äitini sisar viljeli aikoinaan pellavaa. Muistan vain kauniin sinisenä kukkivan pellon. Ja kurssit, joissa tätini opetti pellavan käsittelyä. Jos oikein muistan puhuttiin karstauksesta. *Korjaus: väärinpä muistin, pellavaa rohkitaan, loukutetaan, lihdataan ja häkylöidään. Kiitos Mari korjauksesta :)


Minä olen oppinut käyttämään pellavansiemeniä vatsavaivojen hoidossa. Olen ennenkin maininnut ohimennen vatsavaivoistani, mutta nyt päätin tehdä siitä oikein oman postauksen. Olen niin helpottunut, kun masuni on vihdoinkin rauhoittunut. Tein muutama vuosi sitten sellaisia muutoksia kuin; jätin karkit ja limukat pois, vähensin rukiin ja vehnän syöntiä ja lisäsin kauraa sisältävien leipien ym. käyttöä, vaihdoin tavalliset leivonnaiset gluteenittomiin. Ensimmäiseksi aamulla pistelemme poskeen kaurapuuron, jossa on marjoja ja pellavansiemenrouhetta tai -siemeniä. Vatsa kiittää ja on tyytyväinen koko päivän. 

Tähystyksen tehnyt lääkäri kertoi, että toisten vatsa rauhoittuu gluteenittomalla ruokavaliolla, vaikkei keliakiaa olekkaan. Joten kokeilin täysin gluteenitonta jo 80-luvulla, se tepsi silloinkin. Nyt tässä toisessa rupeamassa vatsa kestää jonkin verran gluteenia. Unohdin jossain matkan varrella aamupuuron, mutta kiitos miehelleni, hän alkoi sitä taas keittelemään. Minä vannon kaurapuuron nimeen, esim. neljänviljan- ja riisipuuroon masuni ei ole yhtä ihastunut.

*yhteistyöpostaus Hyvinvoinnin Tavaratalo Oy.n kanssa

 Aikaisemmin meillä on käytetty pellavansiemeniä, mutta nyt huomasin Hyvinvoinnin Tavaratalossa olevan tällaista pellavarouhetta, jossa on mukana myös marjajauhetta. Omasta pakastimesta ei löydykään tässä olevia karpaloja, tyrnejä ja ruusunmarjoja. Rouheessa on myös mustikkoja ja kauralesettä.   

.

Kirja on varsinainen tietopaketti pellavarouheen terveysvaikutuksista. Itselle uutta tietoa oli mm. se, että rouheesta lima-aines irtoaa helpommin kuin kokonaisista siemenistä. Luulin sen olevan toisinpäin. Myös ravintoaineet imeytyvät rouheesta paremmin kuin kokonaisista. Muistan jo lapsuudesta, kun isäni laittoi illalla vesilasiin pellavansiemeniä. Aamulla siemenet lilluivat limaisessa vedessä ja iskä kulautti sen naamaansa. Lapsen silmin se ei näyttänyt mitenkään herkulliselta, Mutta aikuisena, kun oma vatsa alkoi temppuilemaan, muistin isän erikoisaamiaisen. Siitä lähtien pellavansiemenet ovat kuuluneet meidänkin vakiovarusteisiin. Ja vatsat toimii kellontarkasti :)


Laitan pellavarouheen jo puurohiutaleiden joukkoon, jotta se ehtii turvota 10-20 minuuttia. Rouhe turpoaa nesteessä 8 kertaiseksi. Jos rouheen syö samantien, se turpoaa vasta suolistossa ja imee nestettä sieltä. Siitä voi tulla ilmavaivoja. Jos ei aamulla ehdi puuroa keitellä, voi laittaa 2 ruokalusikallista rouhetta turpoamaan vesilasiin ja runsaskuituinen aamupala valmistuu itsestään 20 minuutissa. Marjaisesta pellavarouheesta saa myös kivan lisän viilin tai esim. luonnonjogurtin joukkoon. Linomix on gluteeniton ja laktoositon Avainlippu-tuote.


Lähde: Parantava ruoka Pellavarouhe, Mividata Oy
Kirjassa mainittuja hyviä syitä käyttää pellavansiemenrouhetta;

- edistää vatsan toimintaa
- lievittää ärtyneen suolen toimintaa
- sisältää tärkeitä omega-3-sarjan rasvahappoja
-vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää
- säätelee verensokeria
- edistää maitohappobakteerien kasvua ja parantaa ruoansulatuskanavan mikrobitasapainoa
- on hyvä kivennäis- ja hivenaineiden lähde


Helmikuisena aamuna goji-marjan oksat ovat vielä täydessä talviunessa.
Saas nähdä saataisiinko jo ensi kesänä ensimmäiset goji-marjat, on niitä jo muutama vuosi odoteltukin.

Lempeää helmikuuta <3


keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Kuvia puutarhavuodelta 2016


Teija lähetti Salainen puutarha-blogista kesäkuva-haasteen. Hän arveli, että blogini taitaa olla talvilomalla. Niinhän se on, tarvitsen pienen tauon näihin puutarhajuttuihin. Keväällä on sitten taas uutta intoa. Kuvia on tullut napsittua kyllä talvisestakin puutarhasta, niitä olen laittanut instan puolelle. Tykkään talvestakin ja odottelen, tuleeko hiihtokelejä. 
Kiitos Teija, että herättelit muistelemaan kesää, vihreyttä ja lämpöä <3 
Palataanpa sitten viime kesään, Ylläolevat tulppaanit olivat kevään ensimmäisiä kukkijoita.


Samoin lilat ukkolaukat. Siirsin syksyllä osan laukkojen sipuleista toiseen paikkaan, koska tuossa pionit peittyivät niiden taakse. Enpä tiennyt, että laukat venähtävät noin pitkiksi. Ja kukintakin kesti yllättävän pitkään.


Kevään projektina oli hedelmäpuiden alustojen uudistaminen. Laitoin omppupuiden alle singelisoraa + pähkinän väristä koristekatetta. Mietin miten haravointi sujuu soran ja katteiden päältä, mutta ei siinä suurempia ongelmia ollut. Haravoin lehtiä muutaman kerran heti niiden pudottua. Vähän soraa ja katetta tulee väkisinkin mukana, mutta eiköhän sinne suurin osa jäänyt.


Valkokirsikka Lumikki tarjosi ekat maistiaiset. Kyllä sieltä mieto kirsikan maku löytyi. Kirsikat olivat vähän pehmeämpiä kuin punaiset sisarensa. 


Päärynäpuulla oli viimeinen kesä. Puusta repesi puolet pois muutama vuosi sitten syysmyrskyssä. Sen jälkeen hedelmät ja lehdet muuttuivat rupisemmiksi ja mustiksi vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Hedelmien pintaan alkoi tulla mustaa kuin nokea jo raakilevaiheessa. Parina viime kesänä siitä ei saanut satoa ollenkaan. Meillä oli monta kertaa puhetta siitä, että puu pitäisi kaataa. Mutta enhän minä sitä olisi koskaan malttanut tehdä. Kuinkas ollakaan minun synttäriaamulla päärynän oksat alkoivat heilumaan siihen malliin, että syöksyin katsomaan, mitä pihalla tapahtuu. Mies siellä sahasi alaoksia niin tiuhaan tahtiin, että latvuksessa oli enää oksia. APUA, en tiennyt olisinko itkenyt, huutanut, nauranut vai mitä. Mun rakas päärynäpuu oli mennyttä. Ehdotin kyllä, että jätettäisiinkö pitkärunkoinen "palmupäärynä" kuitenkin. Noh, helpotushan se kuitenkin oli, mies teki sen, mitä en itse olisi malttanut tehdä. Pelkäsin nimittäin, että puu tartuttaa kaikkiin muihinkin hedelmäpuihin tauti-itiöitä ja mitä lie sairauksia. Ja on sitä ehkä jo tehnytkin. 

Mutta mitenkäs blogin nimi, ei ole enää päärynäpuuta, minkä varjossa köllötellä. Olisiko se nyt luumupuun varjossa ? Katsotaan nyt, saadaanko uusi päärynä mahtumaan vielä johonkin. Tuohon samaan paikkaan ei ehkä kannata istuttaa, vai mitä mieltä olette ?


Sitten pääsin tositoimiin, vadelmien, mansikkojen ja saskatoonien keräykseen ja säilömiseen.


Ja mesimarjojen ja jalomaaraimien.


Omput olivat nyt terveempiä kuin edellisvuonna, joten pääsin testailemaan mehulinkoa. Tuoremehussa on kaikki vitamiinit tallella. Ja niin hyvää, että kannu tyhjeni samantien.


Karhunvadelmia päätyi hilloihin omppujen ja luumujen kanssa.


Luumuvuosi oli muuten hyvä, paitsi jatkuvat sateet pilasivat homehduttamalla osan satoa. Pilaantuneita luumuja saikin kerätä pois joka toinen päivä. Välipäivinä ja auringon pilkahdellessa oli kypsien luumujen vuoro. 


Istutimme keväällä 3 uutta tyrniä; Terhi, Tytti ja Tarmo lajikkeet. Ekat vitamiinipommit popsittiin suoraan puskista. Niin ja sainhan tehtyä niistä myös pirtsakkaa kiisseliä appelsiinimehulla höystettynä. Ai että se on raikasta ! 


Sinikriikunat kestivät paremmin vesisateet kuin siniluumut. Kriikunoista tuli makea sato. En meinannut ehtiä kuvaamaan, kun kriikunat napsittiin jo lautaselta.


Zilgoja popsittiin minkä ehdittiin. Hain joka päivä muutaman kypsän tertun iltanaposteltaviksi. Loput, parin sangollisen verran, päätyivät mehuihin ja hyytelöihin. Viinintekoon en ole vielä innostunut, koska en pystyisi sitä kuitenkaan nauttimaan ilman ärsyttäviä vatsanväänteitä ja migreeniä. Elämää huomattavasti helpottavaa olikin, kun sain tämän vuoden aikana vihdoin ja viimein vatsani parempaan kuntoon. Kärsivällisyys alkoikin olla jo loppu sillä saralla. Nyt tiedän aika hyvin, mitä vatsa kestää ja mitä ei. 


Suurin osa punaluumuista ehti kypsyä.



Terassilla ollut viljelylaatikko oli ahkerassa käytössä. Siitä sai napsaistua monet salaatit, timjamin oksat ja persiljat. Pinaattien ykköskohde on edelleen muhennos, johon laitan lisäksi esim. valkosipulia, siemeniä, ruohosipulia. Tai sitten keittoon ja ohukaisiin. Toinen viljelylaatikoista oli kasvihuoneessa, mutta se oli huono idea. Salaatit nahistuivat siellä turhan nopsaan, herneenversot kasvoivat parissa päivässä puolimetrisiksi ja  pinaatitkaan eivät viihtyneet. Ensi kesänä laitan sen toisenkin viljelylaatikon terassille, ruokapöydän viereen.


Osa maisseista ehti kypsyä. 
Tulevana keväänä täytyy kylvää siemenet heti huhtikuun alussa. Tai vaikka jo maaliskuun lopulla.


Siiri ihmetteli, kun kannoin oliivin  ja liljapuun sisälle. Vikatikki se olikin, oliivi alkoi varistaa heti lehtiään. Siirsin oliivin viileämpään varastoon. 

Viime vuosi oli pohdiskelujen aikaa, toisaalta se oli myös käänne parempaan päin. Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä. Huomasin miettiväni usein, miksi, miksei, entäs jos... Ja tulin siihen tulokseen, että joskus se kissa on vain nostettava pöydälle. Elämä tuo ihmeellisiä asioita eteen, kai niillä kaikilla on jokin tarkoitus tai sitten ei. Mutta eteenpäin rämmitään näissä haasteiden verkoissa, joskus kompastellen joskus nauraen. Elämä on <3


Hyvää alkanutta vuotta <3


perjantai 25. marraskuuta 2016

Arvonta suoritettu


KIITOS KAIKILLE ARVONTAAN OSALLISTUNEILLE !
Arvonta on nyt suoritettu. Käytin random.org generaattoria. Satokausikalenterin vuodelle 2017 voittivat;

Kivipellon Saila

ja

Between

Onnea voittajille ! 
☆🌹🌹🌹☆


Lähettäisittekö yhteystietonne minulle osoitteeseen paarynapuunvarjossa@gmail.com, niin saadaan kalenterit matkaan.



* Blogiyhteistyössä mukana Satokausikalenteri


KALENTERIT ON 28.11. LÄHETETTY VOITTAJILLE.


tiistai 22. marraskuuta 2016

Smoothiella matkaan


Päiväni käynnistyvät yleensä perinteisellä kaurapuurolla ja marjoilla. Välillä siihen kaipaa kuitenkin vaihtelua. Pirteä hedelmäsmoothie sopii paremmin kuin hyvin harmaaseen marraskuun aamuun. Tällä kertaa kotona sattui olemaan omppuja, mandariinia, appelsiinia, banskua ja kiiviä sekä rahkaa ja kauramaitoa.
🍏🍎🍌🍍🍊


Smoothien tekemiset ovat aikaisemmin jääneet harmillisen vähälle. Vanha blenderi oli niin epäkäytännöllinen, terää ei saanut irroitettua pesua varten. Lisäksi se piti niin kovaa meteliä, että korvasuojat olisivat olleet tarpeen.


Nyt alkoi uusi smoothie-aikakausi. Sain Boschilta testattavaksi SilentMixx-tehosekoittimen. Se on markkinoiden hiljaisin, tykkään ! Nyt voin pyöräyttää smoothiet, vaikka muut olisivat vielä unten mailla. Ja mikä parasta kannun puhdistus on helppoa. Terän saa irroitettua easy klick- toiminnon avulla kannun pohjassa olevaa kahvaa kääntämällä.

* blogiyhteistyössä mukana BSH Kodinkoneet Oy


Tehosekoittimessa on myös smoothie-suodatin, jonka sisään pudottelin appelsiinin ja mandariinin lohkot. Voihan ne toki sekoittaa smoothien joukkoonkin. Smoothie-suodatin on tarkoitettu siementen poistamiseen. Odotankin vesi kielellä ensi kesää ja kypsiä viinirypäleitä. Zilgat voi heittää suodattimen sisälle ja pyöräyttää tuoreet rypäle-smoothiet 🍇🍇🍇🍇


Muistuttelen samalla edellisessä postauksessa olevista Satokausikalenteri- arpajaisista. Kipinkapin osallistumaan, perjantaina arvotaan  🏃🏃🏃


🍇🍉🍋🍇🍌🍍🍎🍏🍆🍐🍒🍓🍇🍅🍓🍇

Maukasta marraskuun jatkoa !